19 heinäkuuta, 2017

Arjen asioita IntoPajoilla

Tämän artikkelin on kirjoittanut kaksi henkilöä.
Minä olen Jussi. Olen ollut IntoPajoilla noin 9 kuukautta, joista 6 vietin joulukuun 2014 alkaen, ja loput tämän vuoden huhtikuusta alkaen.
Minä olen Aapo. Olen ollut vain kolme viikkoa IntoPajoilla, mutta sitäkin innokkaampana!

Tässä on Jussin kertomus hänen kokemuksistaan IntoPajoilla:

Ensimmäisten 6 kuukauden jälkeen IntoPajoilla menin Saimaan ammattiopiston hotelli-, catering- ja ravitsemusalalle kokiksi opiskelemaan, mutta se jäi kesken. Ja täällä taas ollaan, toisen session kolmatta kuukautta viettämässä.



Vuodesta 2012 vuoteen 2014 olin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelemassa mediatekniikan insinööriksi. Masennus iski. 9 kuukautta miltei täydellisessä yksinäisyydessä pistää kenen tahansa pään sekaisin. Miksi kerron tämän? Olen pikkuhiljaa alkanut oppimaan, että jokaisella IntoPajojen valmentautujalla - tästä edespäin kutsuttakoon termillä pajalainen - on oma tarinansa. Taustansa. Jotkut eivät tiedä, mikä se oma ala on. Jotkut taas tulevat kokeilemaan, onko joku tämän paikan pajoista se oma alansa. Tai, kuten minä, täyttävät arkipäiviään jollain, joka ei ole omien asioiden murehtimista. Jokainen on päätynyt samankaltaiselta matkalta tähän asemaan. Asemaan, joka on tarkoitettu meille, joilla ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa. Asemaan, johon on kerääntynyt eri alojen ammattilaisia paimentamaan meitä eksyneitä löytämään oikean reitin. Ohjaamaan meitä sekä työelämän asioissa että omien arvojemme löytämisessä.

On muutama lähde, mistä voi saada tietoa IntoPajojen toiminnasta. Suurimmalta osin tiedon saa ammatti-ihmiseltä, kuten TE-toimiston työntekijältä tai etsivätyöntekijöiltä, mutta myös puskaradiokin on osoittautunut toimivaksi; tännehän voi vain marssia sisään ja kysyä paikkaa!



Tulevat pajalaiset ensin käyvät yksilövalmentajan juttusilla. Hänen kanssaan he käyvät läpi pajalaisen toiveet ja kiinnostuksen kohteet. Sitä kautta pajalainen valitsee kahdeksan eri pajan välillä: Tekstiilipaja, grafiikkapaja, keikkapaja, lounasruokala, starttipaja, kotityöpalvelupaja, vanhustenpalvelupaja ja kuntopaja. Elämäntilanne ja sairaudet myös käydään läpi ongelmien ehkäisemiseksi. Lisäksi katsotaan itse pajojen tilanne, kuinka paljon niissä on jo pajalaisia. Kun oikea paja on löydetty, sovitaan aloituspäivämäärä ja silloin aloitetaan pajatyöt.

Pajapäivät alkavat kello yhdeksän lukuunottamatta perjantaita, jolloin aloitetaan kahdeksalta. Pajapäivä loppuu kolmelta iltapäivällä, perjantaina kahdelta. IntoPajat sijaitsee mukavassa alamäessä, jota on aina mukava polkupyörällä liukua. Heti yhdeksältä onkin jo aamukahvit. Alkuun koin sen pöhköksi. Miksi ihmeessä pitää olla tauko heti päivän alussa? Myöhemmin kuitenkin aamukahvittelu osoittautukin mukavaksi juttutuokioksi henkilökunnan ja pajalaisten kanssa.



Olen siis grafiikkapajalla. Täällä suunnitellaan tarroja, paitapainotuksia, ikkunateippauksia, logoja jne. Meillä on painokone, jolla painetaan tekstiileihin kuvia. Näin kesällä olen tehnyt todella paljon nimenomaan paitoihin painotuksia. Joka päivä on kuitenkin erilainen, joten on vaikea sanoa tarkkaan, mitä sitä tekee. Nytkään ei ole tapahtunut paljoa mitään muutamaan päivään! Kello yksitoista on lounasaika. Sen jälkeen työt jatkuvat aiemmin mainittuihin päättymisaikoihin saakka.

Tästä on nyt kulunut noin kaksi vuotta, kun lähdin pois Jyväskylästä. Nyt se tuntuu kovin lyhyeltä ajalta, mutta siinä on tapahtunut todella paljon. IntoPajoille tulin vielä kovin masentuneena, mutta nyt se aika tuntuu jo melkein epätodelliselta.



Ja tässä on Aapon oma kokemus pajatoimintansa alusta:

Olin aikaisemmin opiskellut merkonomin opintoja vuoden verran, mutta päätin keskeyttää sen. Sen jälkeen olin työtön noin puolen vuoden ajan, kunnes sain tietää IntoPajojen toiminnasta TE-toimiston kautta. Päätin siis tulla kokeilemaan toimintaa, kun kiinnostuksen kohde oli muutenkin hakusessa. Näistä syistä sovimme, että minun olisi hyvä aloittaa starttipajasta.

Olen siis nyt käynyt pajalla kolmen viikon verran tiistaisin ja torstaisin. Päivät alkavat suurimmaksi osaksi tehtävienannoilla ja välillä myös yksilövalmentajan kanssa keskustelua henkilökohtaisista asioista, mikä on tähän asti ollut hyvin byrokraattista.

Tällä hetkellä on ollut ohjelmassa huonekalujen hiomista ja maalaamista ja muuta rakennushommaa. Ruokatauoilla saa monipuolista ravintoa ja keittiöhenkilökunnan kanssa on helppo asioida. Torstaina pajat kokoontuvat yhteen pitämään liikuntatuntia ennalta sovitussa paikassa, kuten Vuoksenniskan urheilukentällä. Tunneilla pelataan oikeita urheilulajeja, mutta leikkimielisesti ja hyvässä yhteishengessä.

Olin hieman hermostunut ja jännittynyt ensitapaamisella, mutta ystävällinen ilmapiiri sai minut tuntemaan tervetulleeksi ja myöhemmin osaksi yhteisöä.

Meiltä molemmilta vielä iso kiitos henkilökunnalle ja muille pajalaisille, kun olette olleet niin kivoja!

08 heinäkuuta, 2017

Kahvikatin kesäpäivä -tapahtuma



Vuoksenniskan vanhan Nesteen tiloissa Lounaskahvila Kahvikatti järjesti Vuoksenniskalla kesäpäivätapahtuman. Ihmisiä oli vielä mukavasti iltapäivällä liikkeellä. Heti aamupäivästä oli kovin ruuhka. 

Päivän ohjelma koostui vanhoista traktoreista, arpajaisista, makkaranpaistosta ja livemusiikista vastasi Pate Friman. Lapset oli kanssa muistettu, tarjolla heille oli kasvomaalausta. Arpajaisten palkintoja oli kerätty mm. Imatran alueen muilta yrittäjiltä. Arpajaisten tuotto meni Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti Ry:lle.







04 heinäkuuta, 2017

Vuoksenniskalle uusi Frisbeegolf -rata



Imatran kuudes Frisbeegolf rata on valmistumassa Vuoksenniskan urheiluharjulle, pururadan ja urheilukentän viereen. Vuoksenniskan uuden radan tarve on jo tunnistettu muutaman vuoden ajan ja nyt se on toteutumassa. Tänä vuonna, ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan yhdeksän väylää. Loput yhdeksän väylää on tarkoitus rakentaa ensi vuonna.

Vuoksen DiscGolf Ry:n luotsaama viikkokilpailu on tänään tiistaina Vuoksenniskalla klo 17 alkaen. Lisätietoa kilpailusta löytyy yhdistyksen sivulta Vuoksen DiscGolf Ry

Kirjoittanut Jani Telkkä


03 heinäkuuta, 2017

Sirkus Finlandia valloitti Vuoksenniskan



Sirkus Finlandia tavoitti tänään Imatran ja näytös oli liki loppuunmyyty. Sirkus oli tänä vuonna Vuoksenniskan urheilukentällä. Tapahtuma kokosi paikalla useiden satojen ihmismassan.

Ohjelmanumerot olivat viihdyttäviä ja yllätyksellisiä. Tämän vuoden esiintyjät oli hyvin  valittu. Mukana oli myös vierailevia tähtiä. Sirkusohjelman pituus oli kaksi tuntia. Tunnelmakuvia illasta.













Kirjoittanut Jani Telkkä

02 heinäkuuta, 2017

Vuoksenniskan historiasarja - 1800-luku

Vuoksenniskan moniosaisessa historiasarjassa käydään läpi Vuoksenniskan kehityksen vaiheita, niin teollisesti kuin myös arkisesti. Tässä ensimmäisessä osassa tarkastellaan Vuoksenniskan syntyvaiheita ja miten asiat lähtivät kehittymään kohti nykyaikaa.




"Nykyinen Vuoksenniskan alue kuuluu suurimmaksi osaksi historialliseen Vuoksenniskan kylään, joka ilmestyi asiakirjoihin 1600-luvulla. Kylä sijaitsi lähellä Vuoksen suuta eli Vuoksen niskaa, josta kylä sai myös nimensä. Maalaiskylänä Vuoksenniska oli pieni: sen pellot rajoittuivat suppealle alueelle nykyisen Stora Enson Tainionkosken tehtaan tehdasalueelle. Kylässä oli pitkään vain yksi talo, Harakka. 1800-luvun puolenvälin jälkeen Vuoksenniskan kylä oli muutaman kymmenen asukkaan, muutaman talon ja torpan muodostama kylä Saimaan rannalla. 

Kylän vieritse kulki tie, joka johti Siitolan kylän Vuoksen lauttapaikasta Tainionkoskelta Ruokolahden kirkolle. Kylän raja kulki nykyisen Vuoksenniskan keskusta-alueen poikki — itäpuoli Vuoksenniskasta, osa Lakasenpellon alueesta, Kymä- lahti ja Kaukopään alue kuuluivat Immalanjärven kylään.

Immalanjärven kylään kuului myös Vuoksenniskan läheisyydessä sijainnut Immolan kartano, Immolanhovi. Kartanon päärakennus ja talouskeskus sijaitsivat alun perin Tainionkoskella, josta ne siirrettiin nykyiselle paikalleen Immalanjärven rantaan vuonna 1905, jolloin kartano oli Ab Tornator omistuksessa. Päärakennus on rakennettu 1870-1880 -lukujen taitteessa ja se on hirsirunkoinen, vaakasuoralla laudoituksella päällystetty mansardikattoinen rakennus. Ab Tornatorin jälkeen Enso-Gutzeit jatkoi tilalla maataloustoimintaa vuoteen 1971 saakka. Nykyisin tilan alueella toimii Golf-Imatra Oy:n golfkenttä ja klubi. Suuri osa Vuoksenniskan alueen Immolanjärven puoleisista pelloista ja niityistä kuului Immolanhovin omistukseen.

Teollisuus alkoi vähitellen tulla tutuksi Vuoksenniskan maalaiskylän asukkaille. Kylän koillispuolelle, Mattarilan kylään, perustettiin 1852 käsikäyttöinen saha, joka myöhemmin muutettiin höyryllä toimivaksi. Sahan viereen perustettu toinen saha jatkoi toimintaansa Immalan sahan nimellä vuoteen 1932. Sahan toiminnan loppumisen jälkeen entinen työväen asuinalue säilyi Saarlammin kaupunginosana.

Vuoksenniskan elämän mullisti kokonaan 1880-1890 -lukujen taite. Tuolloin rakennettiin rautatie Viipurista pohjoiseen, Antrean ja Jääsken kautta Imatralle ja edelleen Vuoksenniskalle asti. Keskelle Vuoksenniskan pientä kylää rakennettiin rautatien päätepisteeksi satama-alue, jota tosin jo aiemmin liikennöineet Saimaan höyrylaivat olivat käyttäneet. Vuoksenniskasta muodostuikin liikenteellisesti merkittävä solmukohta, josta myös teollisuusyrittäjät olivat kiinnostuneet."

Kirjoittanut Jani Telkkä
Lainattuteksti ja lähde: Imatran Arkkitehtuuripyöräily ja Imatran kaupunki
Kuva: e-karjala.fi kuvapankki