Tämän artikkelin on kirjoittanut kaksi henkilöä.
Minä olen Jussi. Olen ollut IntoPajoilla noin 9 kuukautta, joista 6 vietin joulukuun 2014 alkaen, ja loput tämän vuoden huhtikuusta alkaen.
Minä olen Aapo. Olen ollut vain kolme viikkoa IntoPajoilla, mutta sitäkin innokkaampana!
Tässä on Jussin kertomus hänen kokemuksistaan IntoPajoilla:
Ensimmäisten 6 kuukauden jälkeen IntoPajoilla menin Saimaan ammattiopiston hotelli-, catering- ja ravitsemusalalle kokiksi opiskelemaan, mutta se jäi kesken. Ja täällä taas ollaan, toisen session kolmatta kuukautta viettämässä.
Vuodesta 2012 vuoteen 2014 olin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelemassa mediatekniikan insinööriksi. Masennus iski. 9 kuukautta miltei täydellisessä yksinäisyydessä pistää kenen tahansa pään sekaisin. Miksi kerron tämän? Olen pikkuhiljaa alkanut oppimaan, että jokaisella IntoPajojen valmentautujalla - tästä edespäin kutsuttakoon termillä pajalainen - on oma tarinansa. Taustansa. Jotkut eivät tiedä, mikä se oma ala on. Jotkut taas tulevat kokeilemaan, onko joku tämän paikan pajoista se oma alansa. Tai, kuten minä, täyttävät arkipäiviään jollain, joka ei ole omien asioiden murehtimista. Jokainen on päätynyt samankaltaiselta matkalta tähän asemaan. Asemaan, joka on tarkoitettu meille, joilla ei ole töitä eikä opiskelupaikkaa. Asemaan, johon on kerääntynyt eri alojen ammattilaisia paimentamaan meitä eksyneitä löytämään oikean reitin. Ohjaamaan meitä sekä työelämän asioissa että omien arvojemme löytämisessä.
On muutama lähde, mistä voi saada tietoa IntoPajojen toiminnasta. Suurimmalta osin tiedon saa ammatti-ihmiseltä, kuten TE-toimiston työntekijältä tai etsivätyöntekijöiltä, mutta myös puskaradiokin on osoittautunut toimivaksi; tännehän voi vain marssia sisään ja kysyä paikkaa!
Tulevat pajalaiset ensin käyvät yksilövalmentajan juttusilla. Hänen kanssaan he käyvät läpi pajalaisen toiveet ja kiinnostuksen kohteet. Sitä kautta pajalainen valitsee kahdeksan eri pajan välillä: Tekstiilipaja, grafiikkapaja, keikkapaja, lounasruokala, starttipaja, kotityöpalvelupaja, vanhustenpalvelupaja ja kuntopaja. Elämäntilanne ja sairaudet myös käydään läpi ongelmien ehkäisemiseksi. Lisäksi katsotaan itse pajojen tilanne, kuinka paljon niissä on jo pajalaisia. Kun oikea paja on löydetty, sovitaan aloituspäivämäärä ja silloin aloitetaan pajatyöt.
Pajapäivät alkavat kello yhdeksän lukuunottamatta perjantaita, jolloin aloitetaan kahdeksalta. Pajapäivä loppuu kolmelta iltapäivällä, perjantaina kahdelta. IntoPajat sijaitsee mukavassa alamäessä, jota on aina mukava polkupyörällä liukua. Heti yhdeksältä onkin jo aamukahvit. Alkuun koin sen pöhköksi. Miksi ihmeessä pitää olla tauko heti päivän alussa? Myöhemmin kuitenkin aamukahvittelu osoittautukin mukavaksi juttutuokioksi henkilökunnan ja pajalaisten kanssa.
Olen siis grafiikkapajalla. Täällä suunnitellaan tarroja, paitapainotuksia, ikkunateippauksia, logoja jne. Meillä on painokone, jolla painetaan tekstiileihin kuvia. Näin kesällä olen tehnyt todella paljon nimenomaan paitoihin painotuksia. Joka päivä on kuitenkin erilainen, joten on vaikea sanoa tarkkaan, mitä sitä tekee. Nytkään ei ole tapahtunut paljoa mitään muutamaan päivään! Kello yksitoista on lounasaika. Sen jälkeen työt jatkuvat aiemmin mainittuihin päättymisaikoihin saakka.
Tästä on nyt kulunut noin kaksi vuotta, kun lähdin pois Jyväskylästä. Nyt se tuntuu kovin lyhyeltä ajalta, mutta siinä on tapahtunut todella paljon. IntoPajoille tulin vielä kovin masentuneena, mutta nyt se aika tuntuu jo melkein epätodelliselta.
Ja tässä on Aapon oma kokemus pajatoimintansa alusta:
Olin aikaisemmin opiskellut merkonomin opintoja vuoden verran, mutta päätin keskeyttää sen. Sen jälkeen olin työtön noin puolen vuoden ajan, kunnes sain tietää IntoPajojen toiminnasta TE-toimiston kautta. Päätin siis tulla kokeilemaan toimintaa, kun kiinnostuksen kohde oli muutenkin hakusessa. Näistä syistä sovimme, että minun olisi hyvä aloittaa starttipajasta.
Olen siis nyt käynyt pajalla kolmen viikon verran tiistaisin ja torstaisin. Päivät alkavat suurimmaksi osaksi tehtävienannoilla ja välillä myös yksilövalmentajan kanssa keskustelua henkilökohtaisista asioista, mikä on tähän asti ollut hyvin byrokraattista.
Tällä hetkellä on ollut ohjelmassa huonekalujen hiomista ja maalaamista ja muuta rakennushommaa. Ruokatauoilla saa monipuolista ravintoa ja keittiöhenkilökunnan kanssa on helppo asioida. Torstaina pajat kokoontuvat yhteen pitämään liikuntatuntia ennalta sovitussa paikassa, kuten Vuoksenniskan urheilukentällä. Tunneilla pelataan oikeita urheilulajeja, mutta leikkimielisesti ja hyvässä yhteishengessä.
Olin hieman hermostunut ja jännittynyt ensitapaamisella, mutta ystävällinen ilmapiiri sai minut tuntemaan tervetulleeksi ja myöhemmin osaksi yhteisöä.
Meiltä molemmilta vielä iso kiitos henkilökunnalle ja muille pajalaisille, kun olette olleet niin kivoja!