"Nykyinen Vuoksenniskan alue kuuluu suurimmaksi osaksi historialliseen Vuoksenniskan kylään, joka ilmestyi asiakirjoihin 1600-luvulla. Kylä sijaitsi lähellä Vuoksen suuta eli Vuoksen niskaa, josta kylä sai myös nimensä. Maalaiskylänä Vuoksenniska oli pieni: sen pellot rajoittuivat suppealle alueelle nykyisen Stora Enson Tainionkosken tehtaan tehdasalueelle. Kylässä oli pitkään vain yksi talo, Harakka. 1800-luvun puolenvälin jälkeen Vuoksenniskan kylä oli muutaman kymmenen asukkaan, muutaman talon ja torpan muodostama kylä Saimaan rannalla.
Kylän vieritse kulki tie, joka johti Siitolan kylän Vuoksen lauttapaikasta Tainionkoskelta Ruokolahden kirkolle. Kylän raja kulki nykyisen Vuoksenniskan keskusta-alueen poikki — itäpuoli Vuoksenniskasta, osa Lakasenpellon alueesta, Kymä- lahti ja Kaukopään alue kuuluivat Immalanjärven kylään.
Immalanjärven kylään kuului myös Vuoksenniskan läheisyydessä sijainnut Immolan kartano, Immolanhovi. Kartanon päärakennus ja talouskeskus sijaitsivat alun perin Tainionkoskella, josta ne siirrettiin nykyiselle paikalleen Immalanjärven rantaan vuonna 1905, jolloin kartano oli Ab Tornator omistuksessa. Päärakennus on rakennettu 1870-1880 -lukujen taitteessa ja se on hirsirunkoinen, vaakasuoralla laudoituksella päällystetty mansardikattoinen rakennus. Ab Tornatorin jälkeen Enso-Gutzeit jatkoi tilalla maataloustoimintaa vuoteen 1971 saakka. Nykyisin tilan alueella toimii Golf-Imatra Oy:n golfkenttä ja klubi. Suuri osa Vuoksenniskan alueen Immolanjärven puoleisista pelloista ja niityistä kuului Immolanhovin omistukseen.
Teollisuus alkoi vähitellen tulla tutuksi Vuoksenniskan maalaiskylän asukkaille. Kylän koillispuolelle, Mattarilan kylään, perustettiin 1852 käsikäyttöinen saha, joka myöhemmin muutettiin höyryllä toimivaksi. Sahan viereen perustettu toinen saha jatkoi toimintaansa Immalan sahan nimellä vuoteen 1932. Sahan toiminnan loppumisen jälkeen entinen työväen asuinalue säilyi Saarlammin kaupunginosana.
Vuoksenniskan elämän mullisti kokonaan 1880-1890 -lukujen taite. Tuolloin rakennettiin rautatie Viipurista pohjoiseen, Antrean ja Jääsken kautta Imatralle ja edelleen Vuoksenniskalle asti. Keskelle Vuoksenniskan pientä kylää rakennettiin rautatien päätepisteeksi satama-alue, jota tosin jo aiemmin liikennöineet Saimaan höyrylaivat olivat käyttäneet. Vuoksenniskasta muodostuikin liikenteellisesti merkittävä solmukohta, josta myös teollisuusyrittäjät olivat kiinnostuneet."
Kirjoittanut Jani Telkkä
Lainattuteksti ja lähde: Imatran Arkkitehtuuripyöräily ja Imatran kaupunki
Kuva: e-karjala.fi kuvapankki